maanantai 18. lokakuuta 2010
Blogi siirtynyt toisaalle
Tätä blogia ei enää päivitetä. Verkkosivumme sijaitsevat nykyään osoitteessa www.jovino.fi josta löydät ajantasaisen tiedon.
tiistai 22. kesäkuuta 2010
Pohvi: Bisnesajattelu ei voi olla yliopiston perusta
Pohjois-Karjalan Vihreät ry
Kannanotto 20.6.2010
BISNESAJATTELU EI VOI OLLA YLIOPISTON PERUSTA
Pohjois-Karjalan Vihreät on huolissaan yliopistojen tilasta. Heikentynyt
taloudellinen tilanne näkyy yliopistojen kyvyssä tehdä tutkimusta ja antaa
korkeatasoista opetusta. Esimerkiksi Itä-Suomen yliopistossa tutkimuksen
tukipalveluita on karsittu ja opetuksen laadusta on jouduttu tinkimään.
-Opiskelijat joutuvat tällä hetkellä tenttimään osin vanhentuneita tietoja,
koska kirjastoilla ei ole riittävää rahoitusta ajanmukaisten tenttikirjojen
uusimiseen. Lisäksi osa opetuskokonaisuuksista tarvitsisi perusteellisempaa
uudistusta, mutta tähän ei olla pystytty resursoimaan professoreiden aikaa,
toteaa Pohjois-Karjalan Vihreiden nuorten ja opiskelijoiden puheenjohtaja
Hanna Pulkka.
- Yliopistojen alistaminen pelkälle bisnesajattelulle ohjaa toiminnan täysin
väärille raiteille. Tieteenalojen erilainen luonne ja perustutkimuksen
tärkeys jää huomioimatta, jos tutkimus suunnataan ulkopuolisen rahoituksen
ehdoilla vain kaupallisesti hyödynnettäville aloille ja sovelluksiin,
varoittaa Pohjois-Karjalan Vihreiden puheenjohtaja Krista Mikkonen.
Pohjois-Karjalan Vihreät muistuttavat opetusministeri Henna Virkkusta (kok.)
hallitusohjelman linjauksista, joissa luvattiin lisätä yliopistojen
perusrahoitusta kauttaaltaan ja tarkistaa valtion hallinnon
tuottavuusohjelmaa siten, ettei se vaarantaisi yliopistojen
toimintaedellytyksiä ja heikentäisi tutkimuksen ja opetuksen laatua.
- Riittävien tukipalveluiden säilyttäminen kaikilla tutkimusaloilla
mahdollistaa yliopiston perustehtävän, laadukkaan tutkimuksen ja opetuksen
toteuttamisen. Esimerkiksi metsä- ja ympäristötutkimuksen alalla kunnolliset
maastotutkimus- ja laboratoriopalvelut ovat välttämättömyys. Siksi ekologian
tutkimusinstituutin laboratorio- ja teknisen henkilöstön irtisanominen on
lyhytnäköinen ja käsittämätön ratkaisu, joka asettaa vaakalaudalle muun
muassa norppatutkimuksen jatkumisen Itä-Suomen yliopistossa, toteaa Krista
Mikkonen.
Laadukas korkeakoulutus on elinehto maakuntien kehittymiselle ja yliopiston
heikentyminen olisi suuri takaisku myös Pohjois-Karjalalle. Siksi
yliopistojen perusrahoitus on nostettava riittävälle tasolle eikä vastuuta
rahoituksesta saa sysätä pelkästään yliopistoille itselleen.
Lisätiedot:
Krista Mikkonen
puh. 044 2627 881
Hanna Pulkka
puh. 040 070 8862
Kannanotto 20.6.2010
BISNESAJATTELU EI VOI OLLA YLIOPISTON PERUSTA
Pohjois-Karjalan Vihreät on huolissaan yliopistojen tilasta. Heikentynyt
taloudellinen tilanne näkyy yliopistojen kyvyssä tehdä tutkimusta ja antaa
korkeatasoista opetusta. Esimerkiksi Itä-Suomen yliopistossa tutkimuksen
tukipalveluita on karsittu ja opetuksen laadusta on jouduttu tinkimään.
-Opiskelijat joutuvat tällä hetkellä tenttimään osin vanhentuneita tietoja,
koska kirjastoilla ei ole riittävää rahoitusta ajanmukaisten tenttikirjojen
uusimiseen. Lisäksi osa opetuskokonaisuuksista tarvitsisi perusteellisempaa
uudistusta, mutta tähän ei olla pystytty resursoimaan professoreiden aikaa,
toteaa Pohjois-Karjalan Vihreiden nuorten ja opiskelijoiden puheenjohtaja
Hanna Pulkka.
- Yliopistojen alistaminen pelkälle bisnesajattelulle ohjaa toiminnan täysin
väärille raiteille. Tieteenalojen erilainen luonne ja perustutkimuksen
tärkeys jää huomioimatta, jos tutkimus suunnataan ulkopuolisen rahoituksen
ehdoilla vain kaupallisesti hyödynnettäville aloille ja sovelluksiin,
varoittaa Pohjois-Karjalan Vihreiden puheenjohtaja Krista Mikkonen.
Pohjois-Karjalan Vihreät muistuttavat opetusministeri Henna Virkkusta (kok.)
hallitusohjelman linjauksista, joissa luvattiin lisätä yliopistojen
perusrahoitusta kauttaaltaan ja tarkistaa valtion hallinnon
tuottavuusohjelmaa siten, ettei se vaarantaisi yliopistojen
toimintaedellytyksiä ja heikentäisi tutkimuksen ja opetuksen laatua.
- Riittävien tukipalveluiden säilyttäminen kaikilla tutkimusaloilla
mahdollistaa yliopiston perustehtävän, laadukkaan tutkimuksen ja opetuksen
toteuttamisen. Esimerkiksi metsä- ja ympäristötutkimuksen alalla kunnolliset
maastotutkimus- ja laboratoriopalvelut ovat välttämättömyys. Siksi ekologian
tutkimusinstituutin laboratorio- ja teknisen henkilöstön irtisanominen on
lyhytnäköinen ja käsittämätön ratkaisu, joka asettaa vaakalaudalle muun
muassa norppatutkimuksen jatkumisen Itä-Suomen yliopistossa, toteaa Krista
Mikkonen.
Laadukas korkeakoulutus on elinehto maakuntien kehittymiselle ja yliopiston
heikentyminen olisi suuri takaisku myös Pohjois-Karjalalle. Siksi
yliopistojen perusrahoitus on nostettava riittävälle tasolle eikä vastuuta
rahoituksesta saa sysätä pelkästään yliopistoille itselleen.
Lisätiedot:
Krista Mikkonen
puh. 044 2627 881
Hanna Pulkka
puh. 040 070 8862
perjantai 19. maaliskuuta 2010
Mistä näitä lukukausimaksukokeiluja ja työryhmämietintöjä oikein tulee?
JoViNOn puheenvuoro lukukausimaksuja vastustavassa Opiskelijarähinässä Joensuussa 18.3.2010
--
Mistä näitä lukukausimaksukokeiluja ja työryhmämietintojä oikein tulee?
Olen äärimmäisen huolestunut maksullisuuden hiipimisestä koulutusjärjestelmäämme. Kaikki lukukausimaksujen porttiteorian ainekset ovat jo koossa Suomessa.
Tälle kehitykselle on tehtävä loppu.
Pääministeri Vanhanen on julkisuudessa todennut, että lukukausimaksuja ei ole suunnitteilla. Samoin opetusministeri Virkkunen on sanonut, ettei tule esittämään suomalaisille opiskelijoille lukukausimaksuja. Kumpikaan näistä lausunnoista ei kuitenkaan sido tulevia hallituksia eikä tulevaa hallitusohjelmaa. Puhumattakaan siitä, ettei seuraava hallitus jatkaisi jo aloitettua lukukausimaksukokeilua EU- ja ETA-maiden ulkopuolisille opiskelijoille.
Uusi yliopistolaki mahdollistaa viiden vuoden lukukausimaksukokeilun EU- ja ETA-alueen ulkopuolisille opiskelijoille. Maksuja perustellaan yleensä kahdella argumentilla: niiden on tarkoitus lisätä Suomessa opiskelun houkuttelevuutta ja niiden on tarkoitus tuoda yliopistoille lisärahaa. Nämä molemmat perustelut ovat vähintään kyseenalaisia.
Ylioppilaskuntien vuonna 2005 tekemän selvityksen mukaan 60 % Suomessa opiskelevista ulkomaisista tutkinto-opiskelijoista ei kuitenkaan olisi tullut Suomeen opiskelemaan, mikäli heidän opiskelunsa olisi ollut maksullista. 60 % on aika paljon. Lisäksi esimerkiksi Tanskassa ulkomaalaisten opiskelijoiden määrä on laskenut voimakkaasti sen jälkeen, kun lukukausimaksut otettiin käyttöön.
Hintalappu ei takaa houkuttelevuutta.
Korkeakoulujen tulisi myös kehittää maksullisiin ohjelmiinsa stipendijärjestelmä, jolla tuettaisiin vähävaraisten ulkomaisten opiskelijoiden opintoja Suomessa. Stipendijärjestelmästä koituisi yliopistoille lisäkustannuksia, eikä ole olemassa mitään takeita siitä että lukukausimaksuilla kyettäisiin kattamaan stipendien, byrokratian ja koulutusohjelmien markkinoinnin aiheuttamat kustannukset. EU- ja ETA-maiden ulkopuolisia opiskelijoita on yliopistoissamme vain noin 2000, ja on arvioitu, että heistä maksavia opiskelijoita olisi ihannetapauksessa noin kolmasosa.
Aika epävarmalta vaikuttavat rahavirrat.
OECD:n maa-arviontiraportin (2006) mukaan yksi Suomen korkeakoulujärjestelmän vahvuuksista kansainvälisellä kentällä on, että Suomi ei veloita lukukausimaksuja. Tätä valttikorttiamme ollaan nyt romuttamassa.
Lukukausimaksukokeilua on arvioitava kriittisesti, ja sen on myös voitava jäädä kokeiluksi. Ei enää askelia lähemmäs maksullista koulutusta!
Puolueiden tulisi nyt sanoa suoraan julkisuudessa miten ne aikovat suhtautua lukukausimaksuihin, jos ovat mukana seuraavassa hallituksessa. Kyllä vai ei, vai ehkä kuitenkin joillekin opiskelijoille?
Vihreiden kanta lukukausimaksuihin on selvä ja yksiselitteinen EI.
Vihreät nuoret ja opiskelijat vaativat, että KAIKILLE – ei vain suomalaisille - MAKSUTON KORKEAKOULUTUS ON KIRJATTAVA PERUSTUSLAKIIN!
--
ViNOn kampanja maksuttomasta koulutuksesta: www.vaarauhkaa.info
--
Mistä näitä lukukausimaksukokeiluja ja työryhmämietintojä oikein tulee?
Olen äärimmäisen huolestunut maksullisuuden hiipimisestä koulutusjärjestelmäämme. Kaikki lukukausimaksujen porttiteorian ainekset ovat jo koossa Suomessa.
Tälle kehitykselle on tehtävä loppu.
Pääministeri Vanhanen on julkisuudessa todennut, että lukukausimaksuja ei ole suunnitteilla. Samoin opetusministeri Virkkunen on sanonut, ettei tule esittämään suomalaisille opiskelijoille lukukausimaksuja. Kumpikaan näistä lausunnoista ei kuitenkaan sido tulevia hallituksia eikä tulevaa hallitusohjelmaa. Puhumattakaan siitä, ettei seuraava hallitus jatkaisi jo aloitettua lukukausimaksukokeilua EU- ja ETA-maiden ulkopuolisille opiskelijoille.
Uusi yliopistolaki mahdollistaa viiden vuoden lukukausimaksukokeilun EU- ja ETA-alueen ulkopuolisille opiskelijoille. Maksuja perustellaan yleensä kahdella argumentilla: niiden on tarkoitus lisätä Suomessa opiskelun houkuttelevuutta ja niiden on tarkoitus tuoda yliopistoille lisärahaa. Nämä molemmat perustelut ovat vähintään kyseenalaisia.
Ylioppilaskuntien vuonna 2005 tekemän selvityksen mukaan 60 % Suomessa opiskelevista ulkomaisista tutkinto-opiskelijoista ei kuitenkaan olisi tullut Suomeen opiskelemaan, mikäli heidän opiskelunsa olisi ollut maksullista. 60 % on aika paljon. Lisäksi esimerkiksi Tanskassa ulkomaalaisten opiskelijoiden määrä on laskenut voimakkaasti sen jälkeen, kun lukukausimaksut otettiin käyttöön.
Hintalappu ei takaa houkuttelevuutta.
Korkeakoulujen tulisi myös kehittää maksullisiin ohjelmiinsa stipendijärjestelmä, jolla tuettaisiin vähävaraisten ulkomaisten opiskelijoiden opintoja Suomessa. Stipendijärjestelmästä koituisi yliopistoille lisäkustannuksia, eikä ole olemassa mitään takeita siitä että lukukausimaksuilla kyettäisiin kattamaan stipendien, byrokratian ja koulutusohjelmien markkinoinnin aiheuttamat kustannukset. EU- ja ETA-maiden ulkopuolisia opiskelijoita on yliopistoissamme vain noin 2000, ja on arvioitu, että heistä maksavia opiskelijoita olisi ihannetapauksessa noin kolmasosa.
Aika epävarmalta vaikuttavat rahavirrat.
OECD:n maa-arviontiraportin (2006) mukaan yksi Suomen korkeakoulujärjestelmän vahvuuksista kansainvälisellä kentällä on, että Suomi ei veloita lukukausimaksuja. Tätä valttikorttiamme ollaan nyt romuttamassa.
Lukukausimaksukokeilua on arvioitava kriittisesti, ja sen on myös voitava jäädä kokeiluksi. Ei enää askelia lähemmäs maksullista koulutusta!
Puolueiden tulisi nyt sanoa suoraan julkisuudessa miten ne aikovat suhtautua lukukausimaksuihin, jos ovat mukana seuraavassa hallituksessa. Kyllä vai ei, vai ehkä kuitenkin joillekin opiskelijoille?
Vihreiden kanta lukukausimaksuihin on selvä ja yksiselitteinen EI.
Vihreät nuoret ja opiskelijat vaativat, että KAIKILLE – ei vain suomalaisille - MAKSUTON KORKEAKOULUTUS ON KIRJATTAVA PERUSTUSLAKIIN!
--
ViNOn kampanja maksuttomasta koulutuksesta: www.vaarauhkaa.info
lauantai 31. lokakuuta 2009
Punkkua ja politiikkaa 9.11
Maanantaina 9.11 järjestetään vuoden toinen suurta suosiota saavuttanut Punkkua ja politiikkaa -tapahtuma ravintola Wanhassa Jokelassa. Keskustelua pätkätöistä ja perustulosta alustaa kansanedustaja Outi Alanko-Kahiluoto. Alustus alkaa klo 18. Wanha Jokela sijaitsee osoitteessa torikatu 26.
perjantai 30. lokakuuta 2009
Vuoden 2010 hallituksen puheenjohtajaksi valittiin toiselle kaudelle Hanna Pulkka,
hallituksen jäseniksi Anni Rannikko, Niko Soininen, Tiina Malmström
Henri Blom ja Jussi Airaksinen, sekä hallituksen varajäseniksi Eija
Vatanen-Zaroglu ja Katariina Kemppainen. (Lähtökohtaisesti
hallituksen kokoukset ovat avoimia jäsenillemme, joten tervetuloa
muutenkin)
Yhdistyksen virallinen nimi on Pohjois-Karjalan vihreät nuoret ja
opiskelijat ry josta kuitenkin voidaan käyttää lyhennettä Joensuun
ViNO tai JoViNO.
Lisäksi syyskokouksessa hyväksyttiin mm. yhdistyksen liittokokousedustajat, toimintasuunnitelma vuodelle 2010 ja talousarvio vuodelle 2010.
hallituksen jäseniksi Anni Rannikko, Niko Soininen, Tiina Malmström
Henri Blom ja Jussi Airaksinen, sekä hallituksen varajäseniksi Eija
Vatanen-Zaroglu ja Katariina Kemppainen. (Lähtökohtaisesti
hallituksen kokoukset ovat avoimia jäsenillemme, joten tervetuloa
muutenkin)
Yhdistyksen virallinen nimi on Pohjois-Karjalan vihreät nuoret ja
opiskelijat ry josta kuitenkin voidaan käyttää lyhennettä Joensuun
ViNO tai JoViNO.
Lisäksi syyskokouksessa hyväksyttiin mm. yhdistyksen liittokokousedustajat, toimintasuunnitelma vuodelle 2010 ja talousarvio vuodelle 2010.
lauantai 26. syyskuuta 2009
Uusien ilta 1.10
Joensuun vihreät nuoret ja opiskelijat kutsuvat eritoten uusia, mutta myös vanhoja toimijoita illanviettoon Skarppiin. Ohjelmassa pelejä, musiikkia, ruokaa, ehkäpä dokumenttielokuva ja sauna. JoViNO tarjoaa pientä purtavaa, itsekin saa tuoda naposteltavaa ja pyyhkeen jos haluaa saunoa.
Skarppi sijaitsee osoitteessa kaislakatu 12.
Skarppi sijaitsee osoitteessa kaislakatu 12.
perjantai 21. elokuuta 2009
Opiskelijaravit ja Joen yö
Tämän viikon lauantaina (22.8.) järjestetään Joensuun raviradalla
opiskelijaravit, alkaen klo 16.30. Ohjelmassa on myös opiskelijajärjestöjen välinen
keppihevoskilpailu
Neljäntenä lähtee Joensuun vihreiden opiskelijoiden ravilähtö ja siellä pitäisi olla mahdollisimman monen meistä kannustusjoukoissa! Tulehan paikalle!
Joen yönä (torstai 27.8) myöskin JoViNO on edustettuna vihreiden teltalla järjestöaluella. Saa tulla pitämään pöytää tai tutustumaan järjestöömme.
opiskelijaravit, alkaen klo 16.30. Ohjelmassa on myös opiskelijajärjestöjen välinen
keppihevoskilpailu
Neljäntenä lähtee Joensuun vihreiden opiskelijoiden ravilähtö ja siellä pitäisi olla mahdollisimman monen meistä kannustusjoukoissa! Tulehan paikalle!
Joen yönä (torstai 27.8) myöskin JoViNO on edustettuna vihreiden teltalla järjestöaluella. Saa tulla pitämään pöytää tai tutustumaan järjestöömme.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)